Viikonlopun tavoitteenani oli juosta läpi vuoristovaellusreitti Tour des Combins (TDC) nonstoppina yhdessä viime vuonna PTL:ssä tapaamani ranskalaisen Sven Thorinin kanssa. Suunnitelmissamme oli tehdä muutama variaatio perus-TDC-reittiin tämänvuotisen PTL-reitin hengessä.
Aloitimme lauantaina aamuneljältä seuraamalla PTL 2010 -reittiä Bourg St. Pierrestä (1632m) Col de Lanelle (3033m). Lasku Col de Lanelta oli vaarallisen jäinen. Uuden lumen alla oli peilikirkasta jäätä, jolla liu'uimme melko holtittomasti. Laskun jälkeen nousimme Mont Rogneux'lle (3083m). Sieltä laskeuduimme Cabane de Millelle, josta jatkoimme virallista TDC-reittiä. Edellisen illan aikana oli satanut, ja sade oli tullut lumena yli 2700 metrissä. Tämä reitin osa oli tekninen, ja liukas lumi lisäsi vielä vaativuutta. Selänne ylös Mont Rogneux'lle ja alas sieltä oli paikoitellen todella kapea ja pudotus alaspäin oli äkkijyrkkä. Selänteen ilmavuus jäi valitettavasti kuitenkin mielikuvituksen varaan, koska olimme pilven sisällä.
Aloitimme lauantaina aamuneljältä seuraamalla PTL 2010 -reittiä Bourg St. Pierrestä (1632m) Col de Lanelle (3033m). Lasku Col de Lanelta oli vaarallisen jäinen. Uuden lumen alla oli peilikirkasta jäätä, jolla liu'uimme melko holtittomasti. Laskun jälkeen nousimme Mont Rogneux'lle (3083m). Sieltä laskeuduimme Cabane de Millelle, josta jatkoimme virallista TDC-reittiä. Edellisen illan aikana oli satanut, ja sade oli tullut lumena yli 2700 metrissä. Tämä reitin osa oli tekninen, ja liukas lumi lisäsi vielä vaativuutta. Selänne ylös Mont Rogneux'lle ja alas sieltä oli paikoitellen todella kapea ja pudotus alaspäin oli äkkijyrkkä. Selänteen ilmavuus jäi valitettavasti kuitenkin mielikuvituksen varaan, koska olimme pilven sisällä.
Mont Rogneux
molemmilta puolilta jyrkkä tiputus alas jonnekin
sunnuntaiaamuna aamuauringon lämmittäessä
Col Champillon (2708m)
taustalla Pointe de Drône
Col du Grand St. Bernard
molemmilta puolilta jyrkkä tiputus alas jonnekin
Sää oli koko lauantain pilvinen, ja etenemimmekin suurimmaksi osaksi pilvien sisällä. Upeat maisemat, jäätiköt, laaksot ja vuoret jäivät ihailtaviksi toisen kerran. Iltaa kohti tuuli alkoi voimistua, ja auringon laskettua lämpötila laski lähelle nollaa. Voimakkaan tuulen vuoksi ilma tuntui todella kylmältä. Yöllä minulla oli päällä kaksi pitkähihaista paitaa, tuulitakki ja kuoritakki, ja siitä huolimatta tärisin kylmissäni vaikka juoksin. Yön aikana pilvet väistyivät ja saimme ihailla upeaa tähtitaivasta ja täyttäkuuta.
Aamuyöstä neljän aikaan saavuimme Rifugio Champilloniin ja päätimme mennä sisään lämmittelemään ja odottelemaan auringonnousua. Yön kylmimmät tunnit olisivat olleet vielä edessä ja aloimme olla jo todella jäässä. Nukuimme vuoristomajan tuvan kylmällä lattialla katkonaisesti muutaman tunnin. Dormin puolelle emme menneet kolistelemaan, vaan yritimme olla mahdollisimman hiljaa tuvan puolella. Vuoristomajan vahtia emme uskaltaneet herättää, koska muutaman kerran aikaisemmin vuoristomajoilla olen kokenut tylyn kielteisen vastaanoton aamuyöstä.
Mikä ilme olikaan tytöllä, joka tuli valmistamaan aamiaista, kun hän näki kaksi outoa miestä tuvassa. Aamukahvin jälkeen auringon lämmittäessä pilvettömältä taivaalta jatkoimme matkaa kohti Col Champillonia. Tuuli tosin oli koko sunnuntain edelleen todella voimakas.
Aamuyöstä neljän aikaan saavuimme Rifugio Champilloniin ja päätimme mennä sisään lämmittelemään ja odottelemaan auringonnousua. Yön kylmimmät tunnit olisivat olleet vielä edessä ja aloimme olla jo todella jäässä. Nukuimme vuoristomajan tuvan kylmällä lattialla katkonaisesti muutaman tunnin. Dormin puolelle emme menneet kolistelemaan, vaan yritimme olla mahdollisimman hiljaa tuvan puolella. Vuoristomajan vahtia emme uskaltaneet herättää, koska muutaman kerran aikaisemmin vuoristomajoilla olen kokenut tylyn kielteisen vastaanoton aamuyöstä.
Mikä ilme olikaan tytöllä, joka tuli valmistamaan aamiaista, kun hän näki kaksi outoa miestä tuvassa. Aamukahvin jälkeen auringon lämmittäessä pilvettömältä taivaalta jatkoimme matkaa kohti Col Champillonia. Tuuli tosin oli koko sunnuntain edelleen todella voimakas.
sunnuntaiaamuna aamuauringon lämmittäessä
Col Champillon (2708m)
Reitin loppuosa St. Rhémysta Col du Grand St. Bernardin kautta Bourg St. Pierreen oli meluinen ja stressaava, koska koko matkan laaksossa kulkee myös vilkkaasti liikennöity autotie. Se on etenkin turistien suosiossa. Jatkuvat moottoripyörien kiihdytysäänet kaikuivat kovina laaksoa ympäröivistä vuorista. Vähän tylsä päätös reissullemme. Alunperin suunnitelmissa oli jatkaa Col du Grand St. Bernardilta PTL 2010 reittiä Pointe de Drônen (2949m) ja Pointe des Six Grosin (2873m) kautta Bourg St Pierreen. Mutta koska Pointe de Drône oli pilvien peitossa, päätimme jättää sen valloittamisen ensi vuoteen. Takaisin Bourg St. Pierressä olimme sunnuntai-iltapäivänä.
taustalla Pointe de Drône
Col du Grand St. Bernard
Reittimerkinnät Sveitsin puolella ovat selviä ja niitä on jopa liiankin usein. Mutta Italian puolelle siirryttäessä merkinnät harvenevat ja välillä niitä ei ollut ratkaisevissa kohdin. Yöllä koimme muutaman ongelmallisen tilanteen juuri Italian puolella, kun polku katosi kokonaan tai muuttui kymmeneksi eri suuntaan risteäväksi lehmäpoluksi. Mitään reittimerkintöjä ei löytynyt mistään suunnasta haravoimalla, eikä pelkällä suunnalla eteneminen ollut järkevää maaston takia. Näissä paikoissa oli vain laskeuduttava alemmas laaksoon ja edettävä selkeitä teitä pitkin. Mielenkiintoista oli myös se, että sveitsiläinen kartta alueesta tarjosi paljon tarkemman ja ajanmukaisemman informaation kuin italialainen kartta. Tämä selvisi meille tosin vasta kantapään kautta.
mustalla meidän kulkema reitti
punaisella PTL 2010 reitti
punaisella PTL 2010 reitti
Mukava treeni lauantain harmaudesta huolimatta (100km/7800m+). Tämä oli erittäin hyvä harjoitus tulevaa Tor des Géantsia ajatellen. Syyskuun puolivälin kisassa on luvassa varmasti lunta ja kylmiä öitä.
Lisää kuvia reissusta eli PHOTOS
Lisää kuvia reissusta eli PHOTOS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti