perjantai 13. syyskuuta 2013

Tor 2013

Pitkä kisa, mutta jäi mulla jäi lyhyeksi eli keskeytin Cognessa (102km).



Col Losonilla (3300m) kaikki oli vielä hyvin. Irtokarkit maistuivat ja italialaistytöt hymyilivät nätisti. Myös meno maistui ja selkää tuli vastaan. Mutta muutama hetki myöhemmin laskussa Cogneen alas Sellan majalta, aloin palella ja täristä keskellä hellettä. Kuume oli nousemassa. 

Päästyäni Cognen huoltoon vaihdoin kuivaa päälle ja heitin toppatakin niskaan. Pari särkylääkettä, ruokaa ja juomaa koneeseen ja sitten nukkumaan parin tunnin unet. Mutta aika pian siinä ruokaillessa kävi selväksi, että kuume vain nousee ja olotila huononee. Päätin keskeyttää kisan. Järjestäjät ja muutama juoksija yrittivät suostutella, että nukkuisin ensin ja katsoisin sitten tilannetta uudestaan. Mutta olin varma, että vaikka kuume laskisikin tilapäisesti, niin jäljellä olevat 230km olisivat liikaa. Seuraavan kerran kun kuume sitten nousisi, voisi olla jo liian myöhäistä. Hyvässä muistissa oli ranskalaisystävän kohtalo viime vuoden Torrista. 

Näin jälkikäteen on aika selvää, mistä tuo kuume ja muutkin kesän vaivat ja vammat johtuivat. Treenasin elimistöni kesän alkuun mennessä todella pahaan ylirasitustilaan, joka on vain pahentunut kesän mittaan. Tarkempaa analyysiä koko kaudesta ja ylirasitustilasta myöhemmin.


tiistai 3. syyskuuta 2013

PTL 2013


The North Js maalissa toisena Flipper's Gangin jälkeen aikaan 104h34.



Kylläpä oli taas kierros! Uskomattoman jyrkkiä nousuja, täyttä nelivetoa, upeita harjanteita ja vaijerijaksoja sekä aivan liian pitkiä siirtymiä teitä pitkin.

Lyhyt video kisasta The North Js -tiimimme osalta. Eipä tullut paljon käytettyä kameraa. Eikä aurinkorasvaa. "It's too complicated" totesin eräälle järkkärille, kun hän oli huolissaan palaneesta naamastani ja tarjosi aurinkorasvaa. Tällä reissulla olin vain jotenkin paljon väsyneempi kuin aiemmissa PTL-kisoissa.



Alkumatkasta alkoi kurkkukipu vaivata ja kurkku turposi. Tuntui, että en saa ilmaa keuhkoihin kuin murto-osan normaalista. Lisäksi kovat yskäkohtaukset ravisuttivat pitkin matkaa etenkin nousuissa. Keltaista puuroa irtosi yskimisen lopuksi. Pitkässä nousussa Morgex'sta Battaglia Aostalle tuntui, että vasen keuhko puristuu ja ahdisti niin, että teki mieli vain huutaa täysillä. Onneksi missään vaiheessa ei noussut kuume. Siihen olin vetänyt rajan kisan keskeyttämisen kanssa. Onneksi Juha-veturi jaksoi vetää perässään Janne-jarruvaunua.

Kisassa nukuimme 3 kertaa 4 tuntia vuoristomajoilla tai järjestäjien teltassa. Lisäksi otimme viimeisenä yönä minuutin pikaunet polulla maaten ja kymmenen minuutin torkut hissiasemalla. 

Kisassa oli upeaa tutustua uusiin ihmisiin ja erityisesti Flipper's Gang, Mustavuoren Reippaat ja Run et sens -tiimien jäseniin. Ehkä jotain uutta aukeaa taas uusien ystävien kautta. Ison kiitoksen ansaitsee koko PTL-organisaation porukka, joka omalla hengellään ja lämmöllään tekee viikon kestävästä kisasta ainutlaatuisen.