Kohta kaksi viikkoa on kulunut kisasta. Nyt pystyn katsomaan taaksepäin ilman suuria tunteita. Aika koville keskytys nimittäin otti. Harmitusta lisäsi, että olin kisan alla kovemmassa kunnossa kuin koskaan tässä vaiheessa kesää. Mutta aina voi sattua jotain yllättävää...
Kisa lähti mukavasti käyntiin. Pääsin nopeasti omaan tasaiseen rytmiin ympärillä ryntäilevistä juoksijoista huolimatta. Jalat ja kroppa tuntuivat hyviltä. Mitään suuria kilpailullisia tavoitteita en ollut tapahtumalle asettanut, vaan tarkoitus oli tehdä hyvä kesän ensimmäinen pitkä lajinomainen harjoitus vuorilla. No, harjoitukseksi se sitten jäikin. Tosin ajateltua lyhyemmäksi.
Juoksin kovaa vauhtia pitkää loivaa alamäkeä Llortsiin, kun oikea jalka lähti mudassa alta liukuun ja venyi telemark-tyyliseen asentoon. Polvessa tuntui rusahdus. Jatkoin juoksua, vaikka polvessa tuntuikin pientä kipua. Llortista reitti jatkui pitkällä ylämäellä. Polvessa ei tuntunut mitään kipua ylämäessä. Mutta heti kun reitti kääntyi laskuun ja aloin juoksemaan, polvessa tuntui kova kipu. Seuraavalta huoltopaikalta reitti kääntyi sitten jyrkkään laskuun ja alamäkijuoksusta tuli todella tuskaista. Köpöttelyksi meni. Seuraavissa nousuissa polvessa ei tuntunut mitään kipua. Mutta Alt de la Copalta lasku menikin sitten jo könkkäämiseksi ja sauvoilla tukien.
Coll Botellan huollon jälkeen vuorossa oli pitkä yhtämittainen lasku alas Marginedan huoltoon. Viimeistään tuossa laskussa tajusin, ettei tästä kisasta tulisi enää mitään. Jokainen askel polvella oli tuskaa, vaikka yritin ottaa painoa vastaan sauvoilla. Ajatukset olivat vaihdelleet keskeyttämisen ja väkisin loppuun raahautumisen välillä. Mutta nyt tilanne oli aika selvä. En haluaisi hajottaa polvea lopullisesti ja riskeerata loppukesän kisoja. Toisaalta ei tuolla polvella olisi kyllä edes raahauduttu yli sataa kilsaa. Keskeytin siis Marginedaan.
Ensi vuonna sitten maaliin saakka!
Muutaman lenkin olen maastossa jo juossut. Polvessa ei tunnu kipua, mutta se ei myöskään tunnu normaalilta. Olisiko kertynyt nestettä? Saman jalan takareisi on ollut myös kisan jälkeen pahasti jumissa. Joku yhteyshän takareisijumilla ja polvikivulla varmaan on.
Nyt ajatukset on jo tiiviisti tulevassa haasteessa. Parin viikon päästä startataan Juhan kanssa omaan juoksuseikkailuun kiertämään Aostalaakson vuoria.
1 kommentti:
Tsemppiä polven kanssa! Toivottavasti loppukesän juoksut onnistuu ongelmitta!
Itse olen hulluna Alppeihin ja siellä on tullut käytyä viimeisen hieman yli kymmenen vuoden aikana parikymmenen kertaa, pääosin kiipeilemässä (juoksukamat usein ollu myös mukana) Chamonixin alueella. Viime vuonna oltiin sattumoisin Chamonixissa UTMB:n aikaan ja jotain jäi kytemään. Viikko takaperin ostin ekat maastojuoksukengät ja pari kertaa olen käynyt normi juoksulenkkien lisäksi maastossa ja tunne on mieletön! Oireilevat penikat haittaavat kuitenkin jonkin verran trail runningista ilakointia, mutta olen ihan myyty! Jospa seuraavalla alppireissulla hölköttelenkin vaikkapa Breventin maisemissa...
Lähetä kommentti